Hoitotahto voi sanana olla joillekin pelottava. Se on myös usein väärin ymmärretty. Hoitotahto assosioituu toisten mielissä elvytyskielloksi. Sitä se ei kuitenkaan ole. Hoitotahto on ihmisen oman tahdon ilmaus siitä, minkälaista hoitoa hän tulevaisuudessa haluaa. Hoitotahto tehdään siltä varalta, että ei itse pysty osallistumaan hoitopäätöksiin esimerkiksi tajuttomuuden, vakava sairauden, onnettomuuden tai muistisairauden takia. Hoitotahto vähentää omaisten epätietoisuutta ja ahdistusta hoitoratkaisuissa ja helpottaa lääkäreiden ja muun hoitohenkilökunnan työtä sekä varmistaa, että saat myös oman äänesi kuuluviin hoitoasi koskevissa päätöksissä.

Mitä hoitotahtoon kirjataan?

Hoitotahdossa voi vapaasti kertoa erityistoiveita hoidon suhteen tai siihen voi kirjata kiellon tiettyjen hoitotoimenpiteiden tekemisestä. Myös sellaisia hoitoon liittyviä toiveita voi kirjata, jotka eivät ole lääketieteellisiä tai sairaanhoidollisia. Ei-lääketieteellisiä tai -sairaanhoidollisia asioita voivat olla esimerkiksi toiveet nukkumiseen tai aterioihin liittyen. Joku voi toivoa, että hoitopaikassa ei herätettäisi aamulla aikaisin vaan saisi nukkua kello kymmeneen halutessaan. Aterioihin liittyvä toive saattaisi olla se, että aamupala ei maistu heti heräämisen jälkeen tai että ei halua missään nimessä syödä juustoa. Omia tottumuksia ja mieltymyksiä on hyvä miettiä etukäteen ja punnita sitä kuinka tärkeitä ne itselle ovat. Merkityksellisimmät kannattaa kirjata hoitotahtoon ylös, koska muuten hoitohenkilökunta ei osaa ottaa niitä huomioon. Hoitotahdossa voidaan myös valtuuttaa toinen henkilö tekemään tarvittavat hoitopäätökset hoitotahdon laatijan puolesta.

Hoitotahdossa ei voi edellyttää lääketieteellisiä tai sairaanhoidollisia toimenpiteitä, jotka eivät kuulu hoitotahdon tekijän sairauden yleisesti hyväksyttyyn hoitoon.


​


​




​Mitä hoitotahdossa on hyvä olla?

Hoitotahdon laatija voi itse päättää mitä asioita haluaa hoitotahtoonsa kirjattavan. Tietenkin on hyvä kirjata juuri niitä asioita, joilla ajattelee itselle olevan merkitystä. Mitään valmista listaa hoitotahtoon kirjattavasti asioista ei kuitenkaan ole. Hoitotahtoja voi olla yhtä monta erilaista kuin on tekijääkin.

Yksinkertaisimmillaan hoitotahto voi olla valmiiseen lomakkeeseen tehty merkintä, joka ilmaisee toiveen olla pidentämättä elämää tilanteessa, jossa toivoa paranemisesta ei ole. Suppeasti ilmaistu hoitotahto voi aiheuttaa epäselvyyttä ja hankalia lisäkysymyksiä: jos henkilö esimerkiksi kieltää suonensisäisen ravitsemisen ja nestehoidon elämän loppuvaiheessa, voidaanko silti ruokkia keinotekoisesti nenämahaletkun kautta tai voidaanko keuhkokuumeeseen aloittaa suonensisäinen antibioottihoito? Tällaisiin asioihin voisi olla hyvä ottaa kantaa hoitotahtoa laatiessaan.

Miten hoitotahto tehdään?

Hoitotahdon voi tehdä kirjallisesti tai suullisesti. Kirjallisen hoitotahdon tekeminen on kuitenkin suositeltavampaa koska se on helpompi todentaa ja jättää vähemmän tulkinnan varaa. Kirjalliseen hoitotahtoon tulee sen tekijän omakätinen allekirjoitus ja päiväys. Hoitotahto on voimassa ilman todistajiakin, mutta kahden, perheeseen tai lähisukuun kuulumattoman todistajan käyttäminen on suositeltavaa. Kirjallinen hoitotahto voidaan tallentaa sairauskertomuksen liitteeksi tai se voi kulkea potilaan mukana. Sairauskertomukseen on hyvä joka tapauksessa tehdä merkintä hoitotahdon olemassaolosta. Hoitotahto kannattaa kirjata myös Omakanta-palveluun.

Hoitotahdon voi tehdä missä elämänvaiheessa tahansa. Pätevän hoitotahdon tekeminen edellyttää, että tekijä ymmärtää riittävällä tavalla hoitotahdon merkityksen ja sisällön. Hoitotahdon sisältö on hyvä tarkistaa ja tarvittaessa päivittää aika ajoin. Hoitotahdon voi myös milloin tahansa kokonaan peruuttaa.
Valmiita lomakkeita hoitotahdon kirjaamiseen löytyy ainakin Muistiliitolta ja THL:ltä.

Jos hoitotahdon tekeminen mietityttää, voit kysyä neuvoa myös lääkäriltäsi tai muulta terveydenhuollon ammattihenkilöltä. Myös me Eloniloa Senioripalveluissa autamme mielellämme hoitotahdon tekemisessä tai siihen liittyvissä kysymyksissä. Ota rohkeasti yhteyttä.

Hoitotahdon sitovuus

Hoitotahdossa ilmaistu kieltäytyminen aktiivisesta hoidosta on lääkäriä ja muuta terveydenhuollon ammattihenkilöä sitova sekä omaisia ohjaava, ellei ole perusteltua syytä epäillä, että potilaan tahto olisi hoitotahdon laatimisen jälkeen muuttunut. Hoitohenkilökunnan tulee kunnioittaa hoitotahtoon kirjattuja toiveita.

Mikä on geronomi? Mitä geronomi niinku tekee? Ootko sä siis hoitaja? Nämä ovat tyypillisiä kysymyksiä, joita kuulee, kun kertoo olevansa geronomi. Mielestäni vähän liiankin usein. Geronomeja on koulutettu Suomessa kohta jo 30 vuotta, mutta jostain syystä ammattinimike on ei vieläkään ole kovin tunnettu. Siksipä päätinkin kirjoittaa pienen pätkän siitä, mikä geronomi on ja mitä se tekee.

Geronomi on sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto. Geronomeja on koulutettu Suomessa jo vuodesta 1993 lähtien, 28 vuotta siis. Geronomi on virallinen nimike sosiaalihuollon ammattihenkilörekisterissä. Olemme ammattitaitoinen ammattiryhmä ja aidosti kiinnostuneita ikääntyvien aseman parantamisesta. Tulevaisuudessa toivoisin näkeväni yhä enemmän geronomeja vanhustyön moninaisissa tehtävissä.

Geronomin koulutusta tarjoaa tällä hetkellä viisi ammattikorkeakoulua Suomessa. Eri ammattikorkeakoulut voivat painottaa tiettyä osaamisaluetta opinnoissaan. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa geronomiopinnot ovat painottuneet ikääntyvien liikuntaan. Seinäjoen ammattikorkeakoulussa puolestaan painotetaan muistisairauksien asiantuntijuutta. Painotuksista riippumatta opinnot sisältävät kuitenkin aina opintoja laajasti ikääntymiseen ja vanhustyöhön liittyen, muistisairauksista ikäteknologiaan ja gerontologisesta sosiaalityöstä ikääntyneiden lääkehoitoon.
​
​Geronomin keskeisin tehtävä on ikääntyvien hyvinvoinnin ja toimintakykyisyyden tukeminen. Geronomilla on kyky katsoa ikääntyvää kokonaisuutena, ei pelkästään tämän sairauksien tai historian kautta. Geronomi huomio ikääntyvän yksilönä, jolla on oma ainutlaatuinen elämänkulku, perhe, ystävät, voimavarat, oma näkemys ja yksilölliset tuen tarpeet sekä itsemääräämisoikeus. Lähtökohtana geronomin työssä on ikääntyvä aktiivisena toimijana, toimintakyvystä riippumatta.

Geronomeja voi työskennellä hyvin erilaisissa tehtävissä ja toimintaympäristöissä läpi koko vanhustyön kentän. Geronomin koulutus antaa valmiudet työskennellä ikääntyvien palveluiden suunnittelijoina, kehittäjinä, koordinoijina ja toteuttajina sekä tietysti myös palveluiden tuottajina; itsenäisinä yrittäjinä. Geronomeja työssä voit tavata esimerkiksi palvelukeskuksissa, vanhustenneuvoloissa ja hyvinvointiasemilla, hoivakodeissa, kotihoidossa, päivätoiminnassa sekä omaishoitajien ja muistisairaiden tuen yksiköissä tai yhdistyksissä. Geronomit voivat työskennellä mm. näiden nimikkeiden alla: palveluohjaaja, sosiaaliohjaaja, asiakasohjaaja, palveluesimies, muistikoordinaattori ja hoivakodin johtaja.

Geronomeiksi kouluttaudutaan monista erilaisista lähtökohdista. Geronomiksi voi opiskella suoraan lukiosta päästyään mutta monesti geronomiksi opiskelevalla on taustalla jo jokin toinen tutkinto. Geronomeiksi opiskelee usein lähi- ja sairaanhoitajia, joilla on jo kokemusta vanhustyöstä ja jotka haluavat syventää osaamistaan juuri ikääntyneiden parissa. Lisäksi geronomeiksi kouluttaudutaan kokonaan muilta aloilta. Tämä onkin mielestäni rikkaus sekä geronomikoulutuksessa että myöhemmin työelämässä. Erilaisista taustoista ja kokemuksista vanhustyössä kumpuaa kosolti erialisia näkemyksiä ja ideoita. Uskallan väittää, että näkökulma jo vanhustyötä tehneellä ja sellaisella, jolla kokemusta ei juuri ole, on hyvin erilainen, mutta molemmat voivat oppia toisiltaan ja avartaa näkökulmaansa toisen ajatusten ja kokemusten kautta. Yksi asia koulutukseen hakeutuneita mielestäni kuitenkin aina yhdistää; aito kiinnostus ja halu kehittää vanhustyön toimintatapoja ja ikääntyneiden elämänlaatua.

Suomi ikääntyy vauhdilla ja muistisairauksien määrä kasvaa koko ajan. Tulevaisuudessa tarvitaan ikääntyneiden pariin yhä enemmän ammattitaitoisia tekijöitä, uusia palveluita ja ennenkaikkea moniammatillista yhteistyötä. Geronomien kokonaisvaltainen näkemys ikääntymiseen on arvokas lisä muiden sosiaali- ja terveysalan rautaisten ammattilaisten joukossa.

Jäikö joku asia mietityttämään? Kysy kommenteissa!